Tiken satotilaston ennakkotietojen mukaan tämän vuoden viljasato yltää 4,1 miljardiin kiloon. Viljasato on vain hieman (50 miljoonaa kiloa) pienempi kuin viime vuonna. Sadosta pääosa on rehuviljaa: ohraa 2,1 ja kauraa 1,1 miljardia kiloa. Leipäviljoja eli ruista ja vehnää saatiin vähemmän kuin vuonna 2007: tänä vuonna ruissato oli 60 miljoonaa kiloa ja vehnäsato 778 miljoonaa. Satotiedot tarkentuvat tammikuussa 2009, kun Tike julkaisee vuoden 2008 lopullisen satotilaston.

Vuoden 2008 viljasato 4,1 miljardia kiloa
Kesällä 2008 Suomessa kasvoi viljaa ennätyssuurella alalla. Suuri vilja-ala ei kuitenkaan tuottanut ennätyssuurta satoa, sillä kasvukausi oli oikukas ja erityisesti puintikauteen ajoittuneet sateet heikensivät määrän lisäksi laatua. Hehtaarisadot (kg/ha) olivat keskimääräisiä tai hieman keskimääräistä parempia. Vuoden 2007 hehtaarisatoihin verrattuna satotaso oli kuitenkin selvästi heikompi.Kevätvehnäsato kasvoi 8 % vuodesta 2007, sillä kevätvehnän kylvöala oli toiseksi suurin Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana. Koska syysvehnäsato tippui 45 % viime vuodesta, jäi myös kokonaisvehnäsato, 778 miljoonaa kiloa, 2 % viime vuotta pienemmäksi. Toinen leipäviljamme ruis kylvetään Suomessa pääosin syksyllä. Syysvehnän tavoin rukiin kylvöala pieneni ja sato, 60 miljoonaa kiloa, jäi 31 % pienemmäksi kuin vuonna 2007.

Vehnäsato pieneni 3 %
Kevätvehnäsato kasvoi 8 % vuodesta 2007, sillä kevätvehnän kylvöala oli toiseksi suurin Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana. Koska syysvehnäsato tippui 45 % viime vuodesta, jäi myös kokonaisvehnäsato, 778 miljoonaa kiloa, 2 % viime vuotta pienemmäksi. Toinen leipäviljamme ruis kylvetään Suomessa pääosin syksyllä. Syysvehnän tavoin rukiin kylvöala pieneni ja sato, 60 miljoonaa kiloa, jäi 31 % pienemmäksi kuin vuonna 2007

Mallasohrasato positiivinen poikkeus – sato nousi 21 %
Rehuviljoiksi Suomessa luokitellaan ohra, kaura ja seosviljat. Niiden osuus viljasadosta on peräti 80 %. Siitä kaikki ei kuitenkaan päädy rehuksi, sillä varsinkin pääviljaamme ohraa käytetään Suomessa satoja miljoonia kiloja teollisesti mm. mallastukseen. Mallasohrasato, 625 miljoonaa kiloa, olikin positiivinen poikkeus sekä määrällisesti että laadullisesti. Mallasohrasato oli 21 % suurempi kuin viime vuonna. Ohran kokonaissato 2,07 miljardia kiloa on 4 % suurempi kuin viime vuonna. Kaurasato sen sijaan pieneni, sitä korjattiin 1,14 miljardia kiloa eli 7 % vähemmän kuin vuonna 2007.

Peruna- ja sokerijuurikassato pienenivät
Sokerijuurikkaan viljely väheni edelleen edellisvuodesta. Sokerijuurikassato pieneni lähes neljänneksen viime vuodesta ja oli 514 miljoonaa kiloa. Se on keskimäärin enää puolet sokerijuurikassadosta, joka korjattiin Suomessa vuosittain aikajaksolla 1990 - 2006. Perunasato jäi 5 % pienemmäksi kuin vuonna 2007.

Rypsisato pieneni 28 %
Rypsisato oli 2000-luvun toiseksi heikoin. Hehtaarisato oli kyllä hieman korkeampi kuin viime vuonna, mutta viljelyalan pudotus laski kokonaissadon 28 % pienemmäksi kuin vuonna 2007. Myös rapsisato jäi 5 % edellisvuotta pienemmäksi.

Tämä on ennakkotieto lopullisesta satotilastosta, joka julkaistaan 29.1.2009. Satotilasto perustuu viljelijöiden antamiin tietoihin. Tiedot on kerätty puhelimitse noin 5 800 viljelijältä, joista 5 300 tiedot oli tämän tilaston valmistuessa käytettävissä. Viljelykasvien korjuualat on laskettu vähentämällä viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamasta viljelyalasta tällä hetkellä tiedossa oleva katoala.

 

Lisätietoja

Tutkija Anneli Partala, puh. 020 77 21 376

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi