Haku: Tiedotteet, 2010

Viljasato jää Tiken satotilaston ennakkotietojen mukaan 3 miljardiin kiloon. Lähes sama satoarvio saatiin jo syyskuussa julkaistussa ennakkosatotilastossa. Kuivatun viljan lisäksi vilja-alaltamme korjattiin 0,2 miljardia kiloa tuoreviljaa. Viljasato jäi 1,3 miljardia kiloa pienemmäksi kuin viime vuonna. Leipäviljasato (ruis ja vehnä) pieneni 15 %, kun taas rehuviljasato (ohra ja kaura) putosi lähes 35 %. Kuivuus kutisti leipäviljojen hehtaarisatoja, kun taas rehuviljasatoa niukensi lisäksi pienentynyt viljelyala. Satotiedot tarkentuvat helmikuussa 2011, kun Tike julkaisee vuoden 2010 lopullisen satotilaston.

Kuiva kesä tuotti pienen viljasadon, mutta nosti samalla kaikkien viljalajien valkuaispitoisuuden korkeaksi. Myllykelpoisen vehnän määrä nousi kuuden vuoden seurantajakson korkeimmaksi eli noin 480 miljoonaan kiloon. Vehnän sakoluku oli korkein sitten vuoden 1997. Maltaaksi kelpaava ohrasato, noin 60 miljoonaa kiloa, jäi tänä vuonna pieneksi korkean valkuaispitoisuuden ja heikon sadon johdosta. Rehuviljojen laatua heikensi alhainen hehtolitrapaino ja kauran pieni jyväkoko. Rukiin lähes 70 miljoonan kilon sadosta yli 90 prosenttia oli leipäviljakelpoista.

Ruokaperunaa oli varastoissa lokakuun puolivälissä 200 miljoonaa kiloa eli 24 miljoonaa kiloa viimesyksyistä vähemmän. Tike (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) tilastoi nyt kolmatta kertaa maatilojen ruokaperunavarastoissa olevan perunan määrää.

Koko Suomen kattavan Maatalouslaskenta 2010 -tilastotutkimuksen viides ja viimeinen tiedonkeruuerä on käynnistynyt. Erään kuuluvat Kanta-Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Ahvenanmaan alueella olevat maatilat ja puutarhayritykset. Tutkimuksessa kysyttävät tiedot on mahdollista antaa Tikeen nyt ensimmäistä kertaa verkossa.

Maatalouslaskenta 2010:n neljäs tiedonkeruuerä on käynnistynyt. Neljänteen tiedonkeruuerään kuuluvat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueella sijaitsevat maatilat ja puutarhayritykset. Tutkimuksessa kysyttävät tiedot on mahdollista antaa Tikeen nyt ensimmäistä kertaa verkossa.

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viljatase satovuodelta 2009 - 2010 on valmistunut. Kolmas perättäinen hyvä viljasato vuonna 2009 (4,2 miljardia kiloa) kasvatti Suomen viljavarastot satovuoden taitteessa vuoden kulutusta vastaavaksi. Ilman vuoden 2010 satoakin varastot siis riittäisivät ensi vuoden kesä-heinäkuun vaihteeseen.  Viljan varastot, 2,8 miljardia kiloa, olivat kesäkuun lopussa lähes 860 miljoonaa kiloa suuremmat kuin vuotta aiemmin.

Maatalouslaskenta 2010:n kolmas tiedonkeruuerä on käynnistynyt. Uuden erän myötä pyyntö osallistua tutkimukseen on lähetetty kaikkiaan noin 41 000 viljelijälle. Kolmanteen tiedonkeruuerään kuuluvat Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueella sijaitsevat maatilat ja puutarhayritykset. Tutkimuksessa kysyttävät tiedot on mahdollista antaa Tikeen nyt ensimmäistä kertaa verkossa.

Maatalouslaskenta 2010 -tilastotutkimuksen toinen tiedonkeruuerä on käynnistynyt. Erään kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsevat maatilat ja puutarhayritykset. Tutkimuksessa kysyttävät tiedot on mahdollista antaa Tikeen nyt ensimmäistä kertaa verkossa.

Tiken toisen ennakkosatotilaston mukaan viljasato supistuu 2,9 miljardiin kiloon. Heinäkuun puolessa välissä satoarvio oli hieman suurempi - noin 3,1 miljardia kiloa. Pienempi vilja-ala ja alhainen satotaso vähentävät viljasatoa kolmanneksella vuodesta 2009, ja viljasato jää vuosikymmenen pienimmäksi. Tämä ProAgrian asiantuntijoiden hehtaarisatoarvioihin perustuva tilasto tarkentuu marraskuun 23. päivä, kun viljelijöiltä saatavat satotiedot ovat käytössä.

Maatalouslaskenta 2010 -tilastotutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt. Ensimmäiset kirjeet on postitettu maatiloille tällä viikolla. Tutkimuksessa kysyttävät tiedot on mahdollista antaa Tikeen ensimmäistä kertaa verkossa. Maatalouslaskennan kysymykset liittyvät maatalouden rakenteeseen, työvoimaan sekä muuhun yritystoimintaan.

Tiken ensimmäisen ennakkosatotilaston mukaan Suomessa korjataan syksyllä pienin viljasato kymmeneen vuoteen. Viljasato jäänee 3,1 miljardiin kiloon. Pieni vilja-ala ja keskimääräistä pienempi satotaso pudottavat viljasadon peräti neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna 2009. Rypsistä sen sijaan odotetaan ennätyssatoa. Sato-odotus on 68 % suurempi kuin viime vuoden rypsisato. Seuraava ProAgrian asiantuntijoiden arvioihin perustuva ennakkosatotilasto julkaistaan 2.9.

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotietojen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna viljaa keskimäärin 80 kiloa, vihanneksia 71 kiloa, hedelmiä 79 kiloa ja lihaa 74 kiloa. Tiken vuosittain tekemä Ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.

Luomuviljojen kokonaistuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Luomuviljaa tuotettiin Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) keräämien tietojen mukaan vuonna 2009 yhteensä 76 miljoonaa kiloa eli 2 % Suomen viljantuotannosta. Luomurypsin ja –herneen tuotanto nousi edellisvuodesta. Uutena tilastointikohteena on luomuhärkäpapu.

Viljelijöiden tukihakemustietojen perusteella tämän vuoden vilja-ala on pienin 15 vuoteen ja rypsiala suurempi kuin koskaan aiemmin. Peltoalassa on odotettavissa myös muita huomattavia muutoksia. Viljelijöiden omien kylvöpäätösten lisäksi lopulliseen pellonkäyttöön Suomessa vaikuttaa oikukas kevätsää. Rankat sade- ja raekuurot ovat ainakin Varsinais-Suomessa tuhonneet kevään 2010 kylvöksiä. Tike julkaisee seuraavan ennakkotiedon kesän 2010 pellonkäytöstä 22. kesäkuuta, jolloin on saatavissa myös alueittaisia tietoja.

Ensimmäisestä maatalouslaskennasta tulee kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi maatalouslaskennan mielenkiintoinen historia on kerätty verkkoon osoitteeseen www.maatalouslaskenta.fi

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) vuoden 2009 puutarhatilastojen mukaan avomaavihanneksia tuotettiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Myös marjasato oli hyvä. Kasvihuonevihannesten tuotannossa palattiin normaalitasolle vuoden 2008 ennätyssadon jälkeen. Sipulikukkatuotanto kasvoi voimakkaasti.

Lihaa tuotettiin viime vuonna noin 384 miljoonaa kiloa eli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Naudanlihantuotanto kasvoi hieman edellisvuodesta. Naudanlihan tuottajahintojen nousu jatkui. Sian- ja siipikarjanlihan tuotanto kääntyi viime vuonna laskuun kahdeksan vuotta kestäneen nousun jälkeen. Myös sian- ja siipikarjanlihan tuottajahinnat kääntyivät laskuun. Tiedot ovat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) juuri valmistuneista tilastoista.

Maidontuotanto kääntyi vuonna 2009 kasvuun, ja tuotanto lisääntyi yhdellä prosentilla 2 264 miljoonaan litraan. Maidon tuottajahinta laski samalla 10 prosenttia. Kananmunia tuotettiin vähemmän kuin edellisvuonna. Myös kananmunien tuottajahinnat kääntyivät laskuun. Tiedot ovat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) vasta valmistuneista tilastoista.

Tike tutkii vuosittain maatilojen lukumäärän kehittymistä, peltoalaa, tuotantosuuntia ja viljelijätietoja Maatilojen rakenne -tilastossaan, johon tiedot saadaan maatilarekisteristä. Yli sadan hehtaarin tiloilla oli vuonna 2009 jo neljännes Suomen peltopinta-alasta. Nuoret viljelijät pitivät hallussaan isoimpia tiloja.

Teollisuus, kauppa ja interventio ostivat viljaa maatiloilta vuonna 2009 yhteensä 2 miljardia kiloa. Kotimaista ja ulkomaista viljaa käytettiin teollisuudessa vuonna 2009 yhteensä 1,3 miljardia kiloa.

Ruoka- ja ruokateollisuusperunaa tuotettiin viime kesänä ennätysmäärä, 452 miljoonaa kiloa. Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli ruokaperunaa 225 miljoonaa kiloa. Tammikuun puoleen väliin mennessä varastot olivat kuitenkin vähentyneet edellisvuotta ripeämmin, ja 15.1. maatilojen varastomäärä oli 132 miljoonaa kiloa.

Tiken marraskuussa 2009 julkaisemiin ennakkotietoihin saatiin jo pääosa satotilaston tiedoista, ja suuria muutoksia niihin ei tullut juuri valmistuneessa lopullisessa satotilastossa. Viljasadosta on saatavissa myös historiatietoa: Findikaattori (www.findikaattori.fi) sisältää Suomen historian koko tilastoidun viljasadon vuodesta 1920 lähtien. Historiatiedot ja entistä enemmän tietoa tilastoista löytyy myös helmikuusta lähtien Tiken uudistuneesta Matilda-tietopalvelusta (www.maataloustilastot.fi).

Syksyn 2009 vehnäsato oli ennätyssuuri. Kuitenkin vain kolmasosa sadosta täytti leipävehnän laatuvaatimukset, sillä valkuaispitoisuus oli alhainen. Mallasohrasadosta 86 prosenttia täytti jyväkoon ja valkuaispitoisuuden vaatimusrajat. Rehuviljasadon hehtolitrapaino oli keskimäärin hyvä, mutta valkuaispitoisuus jäi alle kymmenen vuoden keskiarvon.

Tiken tilastoissa tapahtui vuoden 2010 alussa muutamia muutoksia. Maataloustuotteiden tuottajahinnoista tuli vuoden alusta uusi SVT-tilasto.  Kotieläinten lukumäärätilastot yhdistettiin yhdeksi laajemmaksi tilastoksi, samoin kananmunatilastot.  Viljan osto-, käyttö ja varastotilastot uudistuivat.