Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) ensimmäisen ennakkosatoarvion mukaan viljasato yltää tänä syksynä 4,3 miljardiin kiloon. Tiken seuraava ennakkosatoarvio ilmestyy syyskuun alussa.

Kasvukauden sää on kohdellut viljelykasveja eri tavoin eri puolilla Suomea, toisaalla on kuivuus vaivannut, toisaalla taas riesana on ollut liika kosteus. Etelä-Pohjanmaalla kasvustot ovat kärsineet veden puutteesta kesäkuun puolen välin jälkeen, kun taas Itä-Suomessa on samaan aikaan satanut poikkeuksellisen runsaasti. Lapissa viileys on hidastanut peltokasvien kehitystä. Keskimäärin kasvuolot ovat olleet kuitenkin suotuisat ja satotoiveet ovat ainakin vielä tällä hetkellä korkealla.


Kylvötöiden aikaan osuneet rankkasateet viivästyttivät kevätkylvöjä erityisesti Lounais-Suomen rannikkoalueella ja Pohjanmaalla. Alkukesän lämpimät säät ovat kuitenkin auttaneet kuromaan umpeen tästä aiheutunutta viivästystä. Rikkakasveja on ollut tänä vuonna erityisesti kevätviljoissa keskimääräistä enemmän, mutta niiden torjunta on onnistunut hyvin. Lämmin ja kostea sää on paikoitellen lisännyt kasvitautien ja tuholaisten esiintymistä. Kasvitaudeista riesana ovat olleet erityisesti lehtilaikkutaudit ja pahkahome, tuholaisista kirvat ja rapsikuoriaiset.

Viljasato nousemassa 4,3 miljardiin kiloon
Viljasadon odotetaan nousevan tänä syksynä 4,3 miljardiin kiloon, jos kasvuolot jatkuvat alkukesän kaltaisina puintiaikaan asti. Tästä määrästä puolet eli noin 2,1 miljardia kiloa tulee olemaan ohraa, noin 1,2 miljardia kiloa kauraa ja noin 0,9 miljardia kiloa vehnää. Viime syksynä viljasato oli 4,2 miljardia kiloa. Koska ennakkosatoarvio kuvaa heinäkuun puolen välin tilannetta, on kasvukauden loppuvaiheella ja korjuuolosuhteilla ratkaiseva vaikutus syksyn puintimääriin.

Ruissato vuosikymmenen toiseksi pienin
Viime syksy oli sateinen juuri parhaaseen syysviljojen kylvöaikaan, joten syysvilja-alat jäivät tavallista pienemmiksi. Sekä rukiin että syysvehnän sadot ovat ennakkoarvion mukaan tänä vuonna noin kolmanneksen pienemmät kuin viime vuonna.

Leipäviljoista suurin satomäärä saataneen tänäkin vuonna kevätvehnältä, ennusteen mukaan kaikkiaan reilut 0,7 miljardia kiloa. Myös seosviljasta on odotettavissa tänä vuonna hyvä sato. Ennakkosatoarvio ennustaa siitä lähes puolta suurempaa satoa kuin viime vuonna. Tämä johtuu sekä kasvaneesta viljelyalasta että keskimääräisen hehtaarisato-odotuksen kasvusta.

Rypsisato ylittää 100 miljoonaa kiloa
Rypsin kasvuolosuhteet ovat tänä vuonna olleet huomattavasti edellisvuotta paremmat, ja sadon uskotaan nousevan noin 108 miljoonaan kiloon. Tämä on noin 50 % enemmän kuin viime vuonna, jolloin satoa verottivat kirpat. Herneen satoon on odotettavissa yli kolmanneksen lisäys, ja sokerijuurikkaan sadon uskotaan puolestaan kasvavan noin viidenneksellä.

Arvion taustaa
Satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamaan arvioon, joka kuvaa tilannetta heinäkuun 15. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin, joista 22.7.2009 mennessä oli tallennettu lähes 100 %. Seuraava, elokuun 25. päivän tilannetta kuvaava satoarvio, julkaistaan syyskuun alussa.

Lisätietoja
Aktuaari Irene Mustalahti, puh. 020 77 21340
Tutkija Mirva Kokkinen, puh. 020 77 21371
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.