• Kasteltavissa oleva ala on Suomessa noin 68 600 hehtaaria eli 3 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Eniten kasteltavissa oleva maatalousmaata on Varsinais-Suomessa.
• Maatalousmaan kastelu on mahdollista 4 600 tilalla, mikä on 7 prosenttia Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä. Kastelevien tilojen osuus on korkein Ahvenanmaalla.
• Puolet niistä tiloista, joilla on kastelukalustoa käytettävissään, kasteli viljelyksiään vuonna 2010. Kasteltavissa olevasta alasta kasteltiin 19 prosenttia. Pääosin kasteltiin avomaan vihanneksia ja perunaa.
• Vihannesten ja perunan kastelu tehtiin lähes kokonaan sadettamalla. Mansikan ja muiden marjojen sekä omenapuiden kastelussa tihkukastelulla on merkittävä osuus.
• Kastelussa käytetään yleensä pintavettä, joka on peräisin tilan alueella sijaitsevasta lammesta tai muusta suuremmasta tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä.
• Puutarhakasvien viljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavat tilat käyttivät hallantorjuntasadetusta kolmella prosentilla maatalousmaa-alastaan. Hallantorjuntaa tehtiin eniten Varsinais-Suomessa.
• Maatalous- ja puutarhatuotannon kuluttama energia oli kolme prosenttia koko Suomen energiankulutuksesta vuonna 2010.
• Suomen sähkönkulutuksesta maatalous- ja puutarhatuotannon osuus oli kaksi prosenttia
• Eniten energiaa kuluu Varsinais-Suomessa, jossa on paljon sekä perinteistä maataloutta että kasvihuonetuotantoa.
• Tuotantosuunnista eniten energiaa kuluu lypsykarjataloudessa, viljanviljelyssä ja puutarhatuotannossa.
• Maa- ja puutarhatalouden kuluttamasta energiasta oli vuonna 2010 puu- ja peltoenergiaa 41 %, kevyttä ja raskasta polttoöljyä 35 %, sähköä 16 % ja turvetta 6 %. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjäryhmä oli kasvihuoneyritykset.

Verkkojulkaisu - Maatalouslaskenta 2010, Kastelu avomaalla ja energia