Tuottaja: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen kasvinviljelytilastoista (543/2009).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Tiken varoista.  

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Viljelykasvien satotilasto sisältää tärkeimpien viljelykasvien satotiedot Suomessa. Tilasto kuvaa kasvintuotannon määrää sekä kokonaisuudessaan että pinta-alaa kohti laskettuna. Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilasto on osa Euroopan tilastojärjestelmää (ESS). EU:n tilastovirasto Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat tilaston tietoja verkkopalveluissaan. Tilastoa hyödynnetään myös muiden tilastojen, kuten käytössä oleva maatalousmaa-, maatilojen sadonkäyttö-, viljatase-, ja ravintotasetilaston laadinnassa. Muita käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Syysvehnä sisältää myös spelttivehnän.

Ruis sisältää kevät- ja syysrukiin.

Leipävilja sisältää kevät- ja syysvehnän, spelttivehnän sekä kevät- ja syysrukiin.

Rehuvilja sisältää rehu- ja mallasohran, seosviljan sekä kauran.

Seosvilja sisältää useampia viljalajeja. Sisältää myös seoskasvustot, jossa viljan lisäksi palko- ja valkuaiskasveja.

Muut viljat sisältää ruisvehnän, tattarin, maissin ja muut edellä mainitsemattomat viljat.

Kokoviljasäilörehu sisältää tähkimisen jälkeen korjatun viljakasvuston (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuoresäilövilja sisältää puimalla korjatun, tuoreena säilötyn viljan (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuorevilja sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan.

Ala on ilmoitettu tuhansina hehtaareina (1 ha = 10 000 m2). Se tarkoittaa alaa, jolta sato on korjattu eli satovahinkoala ja muu korjaamaton ala ei sisälly tähän alaan.

Sato ilmoitetaan sekä kiloina hehtaaria kohti että kokonaissatona miljoonina kiloina. Sato on ilmoitettu viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien osalta kuivatusta sadosta.

Kuiva-ainepitoisuus on ilmoitettu rehukasveista korjuuhetkellä.
Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa satovuoden tilannetta 1.1. Tiedot esitetään sekä koko maan tasolla että alueittain.

 

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto sisältää Suomessa yleisimmin viljeltävät peltokasvilajit.

Tilaston tilajoukko saadaan vuosittain maatilarekisteristä. Tiedot kysytään maatiloilta otantatutkimuksella.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä Tiken vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina.

Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan muun muassa maa- ja metsätalousministeriön johtaman Vilja-alan yhteistyöryhmän järjestämissä viljapalavereissa.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Satotilasto noudattaa pääosin Euroopan parlamentin ja neuvoston kasvinviljelytilastoasetuksen (543/2009) luokitteluja.

2.1. Tutkimusmenetelmä

Tike kerää satotiedot otantatutkimuksessa, jossa otantamenetelmänä käytetään ositettua otantaa. Vuosittain 1/3 otokseen kuuluvista maatiloista pyritään vaihtamaan uusiin. Otannan perusjoukkona käytetään maatilarekisterin tilajoukkoa (vuonna 2011 noin 62 000 maatilaa). Rekisteri sisältää kaikki ne maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Maatilarekisterin perusjoukko muodostetaan vuosittain edellisen vuoden maatilarekisteristä lisäämällä siihen uudet maataloustuotannon aloittaneet tilat ja poistamalla maataloustuotannosta luopuneet tilat. Edellä mainitut tilat saadaan selville vertaamalla maatilarekisteriä maaseutuelinkeinorekisterin ja sen osarekistereiden tietoihin.

Otos on ositettu kolmen ominaisuuden mukaan: tilan maantieteellisen sijainnin (ELY-keskus), tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan. Näin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Tiedonkeruu tapahtuu puhelintiedusteluna. Otoskoko eli tilalukumäärä, jolta tietoja kysyttiin, oli vuonna 2011 yhteensä 5 875 maatilaa. Netto-otokseen (5 852) kuuluvista tiloista satotiedot saatiin 5 658 tilalta eli nettovastausprosentti oli 96,7 %.

Satotiedustelussa otokseen valituilta tiloilta kerätään viljelykasvikohtaisia tietoja korjuualasta, kokonaissadosta sekä kosteudesta tai kuiva-aineesta (%). Satotiedustelulla kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun otannan korotuskerroinestimointia. Virheellisiksi tai poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Jos tilalta on saatu kokonaistulosta vääristävä tieto, tila poistetaan edustamastaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite. Viljelykasvien satotilastossa on esitetty hehtaarisato, joka saadaan jakamalla estimoitu kokonaissato estimoidulla korjuualalla.

Pääosalle tilaston satokasveista ala (korjuuala) lasketaan vähentämällä viljelyalasta satovahinkoilmoituksista saatava täysin tuhoutunut ala. Nämä kasvikohtaiset alat saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Otannasta saatavia korjuualatietoja hyödynnetään kuitenkin tuoreviljan ja nurmien alaa laskettaessa. Vuodesta 2007 alkaen maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saatava kaura-, ohra-, vehnä- ja seosvilja-ala on jaettu otannan perusteella kuiva-vilja- ja tuorevilja-alaksi. Jako on tehty, koska tuoreviljasato on vuodesta 2007 alkaen tilastoitu erikseen. Nurmirehujen eli kuivaheinä-, säilörehu- ja niittorehualan laskennassa hyödynnetään otantatietoja, koska nurmialan erittelyä käyttötarkoituksen mukaan ei saada maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Satotutkimuksessa viljelijöiltä kysytään nurmen käyttötarkoitus ensimmäisen sadon käyttötavan mukaan.

Tilastossa esitetty kokonaissato on laskettu kertomalla estimoitu hehtaarisato korjuualalla.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tilaston perusjoukko päivitetään kerran vuodessa, joten tilasto kattaa lähes 100 prosenttia perusjoukostaan.

Satotilaston kasvikohtaisia aloja voidaan pitää luotettavimpina niiden kasvien osalta, joiden ala saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Otannasta saatavia tietoja käytetään hyväksi nurmi- ja viljakasvien alan laskemisessa. Niiden osalta alatiedot eivät ole aivan yhtä tarkkoja.

Viljelykasvien satotiedustelu on otantatutkimus, joten lopulliset tulokset estimoidaan painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin lasketaan jakamalla pomintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen määrällä. Tulosten estimoinnissa käytetään SAS-ohjelmistoa. Virhevarianssit estimoidaan SAS-ohjelman CLAN-makrolla. Koko maan tasolla keskeisten viljojen hehtaarisadon estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat noin 1-2 % välillä. Viljelyalaltaan pienillä kasveilla sekä alueittaisissa satoestimaateissa keskivirheet voivat olla suurempia.

Viljelijöiltä kysytään kunkin viljelykasvin kokonaissato. Ilmoitettu määrä voi perustua punnitukseen, tilavuusmittaukseen tai silmämääräiseen arvioon. Satomäärätietojen luotettavuutta voi heikentää vastaajan havaintovirhe. Muita mahdollisia virhelähteitä ovat tiedon käsittelyvaiheessa tapahtuvat virheet sekä otantavirheet.

Sokerijuurikkaan satolaskelma poikkeaa muista kasveista, sillä sen lopullinen kokonaissato saadaan Sucros Oy:ltä. Sieltä saatu satomäärä on juurikastehtaan vastaanottama kokonaissato.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Satotilastosta valmistuu vuosittain ennakkotieto tilastointivuoden marraskuussa sekä lopullinen tilasto tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa Tiken verkkosivuilla osoitteessa: www.maataloustilastot.fi

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tike julkaisee vuosittain myös kaksi kertaa kasvukaudella ennakkosatotilaston, joka sisältää samoja kasveja kuin tämä tilasto. Ennakkosatotilastot perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saataviin ennakollisiin viljelyalatietoihin ja ProAgrian asiantuntijoiden ilmoittamiin kuntakohtaisiin arvioihin satotasosta. Koko maata koskevat ennakkosatotilaston satoarviot julkaistaan vuosittain heinä- ja syyskuussa. Satotilasto valmistuu myöhemmin ja sisältää tarkemmin ja laajemmin kasvikohtaista tietoa sekä korjatusta alasta että satomäärästä.

Viljelykasvien satotietoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Hehtaarisatotiedot ovat vertailukelpoisia koko tilastointiajalla. Kokonaissatojen osalta tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien sadon laskenta on perustunut maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saataviin kokonaispinta-aloihin. Vuodesta 2000 lähtien kokonaispinta-alat sisältävät myös tukea hakemattomien tilojen alat. Ennen vuotta 1995 myös pinta-alatiedot perustuivat otantatutkimukseen. Kasvien viljelylaajuuksien muuttuessa myös tilastoitavat kasvilajit ovat vuosien varrella jonkin verran muuttuneet.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkistetaan Tiken Matilda-verkkopalvelussa osoitteessa: www.maataloustilastot.fi

Tilaston kotisivulla esitetään kasvikohtaisia satotietoja vuodesta 1920. Tietoja julkaistaan vuosittain myös Tiken Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Satotilasto on julkaistu vuosilta 2002 - 2007 Maataloustilastotiedote-sarjassa ja sitä ennen Tietokappa-julkaisussa. Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Tiken tietopalvelu, puhelin 020 77 21208, ma–pe klo 9–16.

Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.

Päivitetty

23.02.2011