Ravintotase
Tilastotietojen relevanssi
Ravintotase on FAO:n jaottelun mukaan tehty taseen muotoinen Suomea koskeva kokonaislaskelma, joka lähtee ravinnon tuotannosta ja päätyy ravinnon kulutukseen. Kalenterivuosittaisessa laskelmassa selvitetään eri ravintoaineiden tuotanto, varastomuutokset, vienti- ja tuontimäärät sekä kotimainen käyttö. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen siemenkäyttöön (viljat), rehukäyttöön, elintarviketeollisuuden käyttöön, non food -teollisuuden käyttöön sekä viimeksi kulutukseen (ruoan brutto- ja nettokulutus). Taseajattelun ideana on selvittää ravinnon kulku tuotannosta aina kulutukseen asti ja toisaalta se on eräs keino laskea kulutus, ellei sitä ole kulutusportaassa tilastoitu.
Ravintotaseen tietoja hyödynnetään mm. seuraaviin tarkoituksiin: FAO:n ravintotase (Food Balance Sheets), OECD:N kulutustilastot, yhteispohjoismaiset projektit sekä kotimaassa mm. maatalouden kokonaislaskelmaan, erilaisiin kulutus- ja tuotantotilastoihin, ennusteiden laatimiseen ja huoltovarmuuslaskelmiin.
Ravintotase sisältää 11 ruoka-aineryhmää (viljat, peruna, sokeri, palkokasvit, vihannekset, hedelmät ja marjat, liha, kananmuna, kala, maitotuotteet, rasvat) sekä juomat. Ryhmät jakautuvat edelleen yksittäisiin tuotteisiin, joita vuonna 2008 oli 73. Tase jakautuu makro- ja mikro-osaan. Makrotasolla tarkastellaan koko maan lukuja (milj. kg). Mikrotasolla esitetään suomalaisen keskimäärin kuluttaman ravinnon määrä kg/vuosi ja g/päivä. Mikrotasolla tarkastellaan lisäksi ruuan energia-, valkuais-, rasva- ja hiilihydraatti-sisältöä.
Ravintotaseen tiedot perustuvat pääasiassa Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen), Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Tullihallituksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämiin valtakunnallisiin tilastoihin.
Tiken tilastotuotanto perustuu lakeihin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/ 1992) ja maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) sekä tilastolakiin (280/2004).
Menetelmäkuvaus
Ravintotase on kokonaislaskelma, jonka tiedot kootaan eri tietolähteistä. Tärkeimpiä lähteitä ovat Tiken tuotanto- ja satotilastot sekä maatilatutkimukset, Elintarviketeollisuusliitto ry:n kotimaan myyntitilastot, Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastot. Elintarvikkeiden kulutusmäärät lasketaan pääosin lähtien niiden tuotantotilastoista. Kotimainen käyttö saadaan tällöin vähentämällä kotimaisesta tuotannosta vientimäärät ja lisäämällä siihen tuontimäärät. Lisäksi huomioidaan varaston muutokset niistä elintarvikkeista, joista ne on mahdollista saada. Joissakin tuotteissa tuotanto arvioidaan lähtien kulutuksesta. Silloin kotimainen käyttö saadaan summana ruoka-, elintarviketeollisuus-, non food -teollisuus-, siemen- ja rehukäytöstä. Ruoan nettokulutus on sama kuin bruttokululutus kaikilla muilla tuotteilla paitsi viljoilla, joilla bruttokulutus on kulutus jyväpainona ja nettokulutus kulutus jauhopainona. Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohden saadaan jakamalla ruoan nettokulutus tarkasteluvuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Ravintotaseen kattavuus riippuu saatavilla olevista tiedoista. Osittain arvionvaraisiksi jäävät mm. kotitalouksien puutarhatuotanto, luonnonmarjojen ja sienten käyttö sekä kasviöljyjen ruokakäyttö.
Laskentatavasta johtuen ravintotaseisiin perustuvat elintarvikkeiden kulutuslaskelmat eivät kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Esimerkiksi ruoan hävikki sekä omatarveviljely pystytään ottamaan tilastoinnissa huomioon vain erilaisiin arvioihin pohjautuen. Ravintotaseiden avulla voidaan kuitenkin seurata elintarvikkeiden kulutustrendejä pitemmiltä ajanjaksoilta, koska taseen laskentatapa ja tietolähteet pysyvät lähes samoina vuodesta toiseen.
Tietojen ajantasaisuus
Ravintotase on vuoden 2007 tietojen osalta lopullinen. Vuoden 2008 ravintotaselaskelma on ennakollinen. Lopullinen ravintotase 2008 valmistuu kesäkuussa 2010.
Tietojen saatavuus
Tiedot julkaistaan vuosittain Ravintotase-julkaisussa, joka sisältää taulukoiden lisäksi lyhyen yhteenvedon tuoreimman ravintotaseen tuloksista sekä graafisia kuvioita. Julkaisun lopussa on esitetty ravinnon kulutus henkeä kohti aikasarjana alkaen vuodesta 1998. Julkaisu on kaksikielinen (suomi ja englanti). Ravintotaseen tiedot julkaistaan lisäksi vuosittain Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Ravintotaseita on laadittu vuodesta 1949/50 alkaen. Vuoteen 1994 saakka ne laadittiin Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa.
Tietojen vertailukelpoisuus
Tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia julkaisussa esitettävän aikasarjan osalta. Vertailtavuuteen vaikuttavat muutokset on mainittu aikasarjataulukon viitteissä. Vuoteen 1968/69 saakka taseen tiedot koskivat satovuotta (1.7.–30.6.). Vuodesta 1970 lähtien viiteajanjaksona on käytetty kalenterivuotta.
Päivitetty 18.12.2009
Päivitetty
18.12.2009Tilaston laatuselosteet
- Ravintotase (18.12.2009)