1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Vuoden 2007 maatalouden rakennetutkimuksessa kerättiin tietoja muun muassa maatilojen pellonkäytöstä, kotieläinten lukumääristä, työvoiman käytöstä, kasteltavissa olevasta pinta-alasta, lantavarastoista, tietokoneista ja internet-yhteyksistä ja muusta yritystoiminnasta. Tietosisältö noudattaa Komission asetusta EU:n maatalouden rakennetutkimuksesta vuonna 2007 ((EY) N:o 204/2006). Kansallisia tarpeita varten kerättiin tarkempia tietoja muusta yritystoiminnasta, maatilojen työvoimasta ja lantavarastoista.

Maatalouden rakennetutkimus on lakisääteinen kaikissa EU- ja Euroopan talousalueen maissa 2-3 vuoden välein tehtävä maatiloja ja puutarhayrityksiä koskeva tilastotutkimus. Koska maatalouden rakennetutkimuksen tietosisältö on sama kaikissa EU-maissa, saadaan tutkimuksesta vertailukelpoista aineistoa koko EU:n maataloudesta.

1.2. Käsitteet

Maatalouden rakennetutkimuksen tietosisältö on laaja ja siinä käytetään paljon erilaisia käsitteitä. Tärkeimmät käsitteet on esitetty liitteessä 1.

1.3. Luokitukset

Tilastot esitetään pääosin työvoima- ja elinkeinokeskuksittain, tuotantosuunnittain (kansallinen ja EU-tuotantosuunta) ja peltosuuruusluokittain. Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa 1.1.2007 tilannetta.

1.4. Tietolähteet

Suurin osa maatalouden rakennetutkimuksen 2007 tiedoista saatiin maaseutuelinkeinorekisteristä, johon tallennetaan tiedot viljelijöiden vuosittain jättämistä tukihakemuslomakkeista. Tämän rekisterin kautta saadaan tiedot mm. pellonkäytöstä ja kotieläimistä. Nämä tiedot täydennettynä tukea hakemattomien viljelijöiden tiedolla tallennetaan tilastolliseen maatilarekisteriin. Maatalouden rakennetutkimuksen tietolähteinä käytettiin myös puutarhayritysrekisteriä, nautarekisteriä ja luomu-rekisteriä.

Kaikkia maatalouden rakennetutkimuksessa tarvittavaa tietoa ei kuitenkaan saada rekistereistä. Rekistereistä puuttuvat tiedot (työvoima, muu yritystoiminta, maatilojen koneet ja laitteet sekä muutama yksittäinen kysymys) täydennettiin otantatutkimuksella. Tässä laatuselosteessa kuvataan otantatutkimuksen avulla kerättyjen tilastotietojen laatua. Muilta osin maatalouden rakennetutkimuksen laatutiedot on saatavissa vastaavien rekistereiden laatuselosteista.

1.5. Lait, asetukset ja suositukset

Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) ja lakiin maaseutuelinkeinorekisteristä (1515/1994). ). Lisäksi Tiken tilastotuotantoa ohjaa Suomen tilastolaki (23.4.2004/280). Maatalouden rakennetutkimuksen osalta tiedonkeruuta keskeisesti säätelee Komission asetus (EY) N:o 204/2006.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Tilaston perusjoukko

Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa tai myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa harjoittavat aktiivitilat ja puutarhayritykset. Aktiivisella maatilalla tai puutarhayrityksellä tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka viljelyksessä oleva peltoala on vähintään yksi hehtaari tai jolla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran, sekä ne alle yhden peltohehtaarin puutarhayritykset, jotka harjoittavat myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa (esim. kasvihuoneyritykset). Kotitarveviljelyä ei lueta aktiiviseksi toiminnanharjoittamiseksi.

Poimintakehikossa oli mukana kaikki vuoden 2006 maatilarekisterin mukaan aktiiviset maatilat, vuoden 2006 puutarhayritysrekisteriin kuuluvat puutarhayritykset sekä uudet vuonna 2007 maataloustukia hakeneet maatilat. Suuri osa puutarhayritysrekisteriin kuuluvista puutarhayrityksistä on myös maatiloja. Edellä mainituista maatiloista ja puutarhayrityksistä poimintakehikkoon valittiin ne, joiden taloudellinen koko oli vähintään 1 ESU tai jolla oli peltoa vähintään 1 hehtaari. Poimintakehikossa oli kaikkiaan 71 179 maatilaa ja puutarhayritystä

2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu

Otoksen poimintaa varten poimintakehikko ositettiin kolmen muuttujan avulla: maatilan sijainti (20 maakuntaa), maatilan tuotantosuunta (7 luokkaa) ja maatilan taloudellinen koko (4-6 luokkaa, riippuen tuotantosuunnasta). Perusosituksen jälkeen pienet ositteet, joissa oli vähemmän kuin 30 maatilaa yhdistettiin.

Otos allokoitiin suhteellisen ja optimaalisen kiintiöintimenetelmän (Neymann-kiintiöinti) keskiarvona. Allokointimuuttujana käytettiin vuoden 2006 rekisteritietoihin perustuvaa maatilan taloudellista kokoa. Allokointimenetelmä johti otokseen, johon tilat on poimittu satunnaisotoksena tasaisesti ympäri Suomea, kuitenkin siten että poimintasuhde kasvaa tilakoon mukaisesti. Kotieläintiloilla poimintasuhde oli kasvinviljelytiloja suurempi, koska maatilan taloudellisen koon varianssi kotieläintiloilla oli suurempi. Otoskoko oli 35 517 maatilaa ja puutarhayritystä (poimintasuhde 48,8 %). Estimointivaiheessa poimintakehikko päivitettiin ja jälkiositettiin vuoden 2007 rekisteritiedoilla

Tiedot kerättiin tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna. Tilastokeskuksen haastatteluorganisaatio vastasi puhelinhaastatteluista. Varsinaiset kenttähaastattelut alkoivat 17.9.2007 ja ne saatiin päätökseen 5.12.2007. Kyselylomakkeet postitettiin viljelijöille ennen haastattelujen alkua. Lomakkeiden postituksen jälkeen haastattelijat soittivat viljelijöille ja tallensivat tiedot haastattelun yhteydessä tietokoneelle BLAISE-ohjelmistolla. Viljelijöillä oli mahdollisuus antaa haastattelutiedot myös suoraan päivystyspuhelimeen.

Puhelinhaastattelun lisäksi 500 viljelijälle tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn internetissä VIPU-palvelun kautta. Tähän kyselyyn vastasi noin 100 viljelijää.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Maatalouden rakennetutkimuksen otantatietoja voidaan pitää varsin luotettavina, sillä otoskoko on suuri ja poimintakehikko on ajantasainen. Maatilojen ja puutarhayritysten lukumäärä on vähentynyt melko tasaisesti jo useita vuosia. Koska poimintakehikko oli muodostettu pääosin tutkimusvuotta edeltävän vuoden rekisteritiedoista, poimintakehikossa oli hieman ylipeittoa. Haastatteluhetkellä 916 maatilaa tai puutarhayritystä luokiteltiin ylipeitoksi. Tulosten estimointivaiheessa poimintakehikko päivitettiin ja ositettiin uusien rekisteritietojen avulla.

Puhelinhaastattelut onnistuivat hyvin, vastauskato oli lähes olematonta ja tietojen laatu oli hyvä. Otokseen valituista tiloista vain 1 146:ltä (3,3 %) tiedot jäivät saamatta. Vastausprosentit eivät eronneet merkittävästi alueittain, tuotantosuunnittain eivätkä kokoluokittain. Puhelinhaastattelulla saatiin kerättyä kaikkiaan 33 496 maatilan ja puutarhayrityksen tiedot. Koska kyseessä on otantatutkimus, lopulliset tulokset estimoitiin painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin laskettiin jakamalla poimintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen lukumäärällä.

Maatalouden rakennetutkimuksen tulosten estimointi tehtiin SAS-ohjelmistolla. Virhevarianssit estimoitiin SAS-ohjelman CLAN-makrolla. Koko maan tasolla keskeisten muuttujien estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat prosentin molemmin puolin. Suuresta otoskoosta johtuen myös alueittaiset tiedot ovat varsin luotettavia.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Maatalouden rakennetutkimuksen tiedot ovat lopullisia. Työvoiman määrä kuvaa maatiloilla ja puutarhayrityksissä työskenteleviä henkilöitä syksyn 2007 tilanteen mukaisena. Työaikatiedot kuvaavat maatilalla ja puutarhayrityksessä vuoden aikana tehtyä työmäärää aikaväillä 1.9.2006 - 31.8.2007. Muun yritystoiminnan tiedot kuvaavat kyselyhetken tilannetta. Tiedot koneista ja laitteista kuvaavat kyselyhetkestä viimeisen 12 kuukauden aikana tilalla käytössä olleita koneita ja laitteita. Tilasto valmistuu maatalouden rakennetutkimusvuotta seuraavan vuoden maalis-huhtikuun aikana.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Rakennetutkimuksen 2007 ennakkotiedot julkaistiin Tiken internet-sivuilla www.mmmtike.fi huhtikuussa 2008. Lopulliset tiedot julkaistiin saman vuoden elokuussa. Puutarhayritysten osalta keskeisimmät tulokset julkaistiin puutarhayritysrekisteri 2007 -julkaisussa.

Aikaisemmin maatalouden rakennetutkimus on tehty vuosina 1995, 1997, 2000, 2003 ja 2005. Vuoden 2005 tiedot työvoiman ja koneiden ja laitteiden osalta julkaistiin Maataloustilatotiedote-julkaisusarjassa. Muun yritystoiminnan tiedoista julkaistiin yhteisjulkaisu MTT-taloustutkimuksen kanssa. Vuoden 2003 tiedot julkaistiin Eurojyvä-julkaisussa ja vuoden 2000 tiedot on julkaistu mm. Maatalouslaskenta 2000 julkaisussa. Julkaisujen lisäksi tietoja maatilojen rakennetilastoista on saatavilla Tiken internet-sivuilla osoitteessa www.mmmtike.fi ja Matilda-tietopalvelussa www.matilda.fi. Muiden EU-maiden maatilojen työvoimatietoja on saatavilla Eurostatin NewCronos tietokannassa.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuoden 2007 julkaistut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia Suomessa tehtyjen aikaisempien vuosien (1995, 1997, 2000, 2003 ja 2005) rakennetutkimusten tietojen kanssa. Vuoden 2007 tutkimuksen julkaistuissa tiedoissa on ensimmäistä kertaa mukana kaikki puutarhayritykset. Aikaisemmin ne puutarhayritykset, jotka eivät olleet mukana maatilarekisterissä, puuttuivat julkaistuista tiedoista. Käytännössä mukaan otetut uudet yritykset ovat kasvihuoneyrityksiä, joilla ei ole avomaan viljelyä. Vuoden 2007 maatalouden rakennetutkimuksessa oli mukana 1 292 kasvihuoneyritystä, jotka eivät olleet mukana maatilarekisterissä.

Työvoimatietojen osalta merkittävin muutos vuosien 2007 ja 2005 välillä on, että työaikatiedot kysyttiin vuonna 2007 työtunteina, kun vuonna 2005 työaikatiedot kysyttiin työpäivinä. Sitä ennen työaikatiedot on kysytty työaikaluokittain. Merkittävin muutos työvoimatiedoissa vuosien 2000 ja 2003 välillä on, että työvoimaosuudessa kysyttiin vuonna 2003 ensimmäistä kertaa maataloustöihin osallistumattomien viljelijän puolison tiedot.

Muun yritystoiminnan tiedot kysyttiin vuonna 2007 pääosin samalla tavalla kuin vuonna 2005. Toimialaluokitukseen tehtiin pieniä muutoksia sekä liikevaihto-luokitusta tarkennettiin hieman.


Muun yritystoiminnan osalta vuoden 2000 tulosten vertailtavuuteen vuosien 2003 ja 2005 tulosten kanssa vaikeuttaa myös hieman erilaiset luokitukset kyselylomakkeella. Uusina toimialoina vuonna 2003 lomakkeelle lisättiin porotalous, kalastus, rakentaminen ja ohjelmapalvelut. Alueellisesti erityisesti porotalouden mukaan ottaminen paransi kyselyn kattavuutta, mutta samalla hieman vaikeutti vuoden 2000 tilastojen vertailua vuosien 2003 ja 2005 tilastojen kanssa. Monialaisten tilojen lukumäärää verrattaessa on porotalous jätettävä pois vuosien 2003 ja 2005 tilastoista.

7. Tietojen selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Maatalouden rakennetutkimuksen tiedot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden vastaavien tilastojen kanssa. Vuonna 2007 rakennetutkimuksen tuloksia julkaistiin erikseen myös puutarhayrityksistä. EU-tilastossa Suomessa maatalouden rakennetutkimuksen kohdejoukkona ovat maatilat ja puutarhayritykset, joiden käytössä olevan maatalousmaan pinta-ala on vähintään yksi hehtaari tai joiden taloudellinen koko on vähintään yksi ESU eli 1 200 euroa.

 


Liite 1. Maatalouden rakennetutkimuksessa käytettyjä käsitteitä

Eläinyksikkö
Eläinyksikkö on eri kotieläinten lukumäärien ja niitä vastaavien kertoimien avulla laskettu kotieläintilojen kokoa kuvaava luku. Eri kotieläinten kertoimet on esitetty alla olevassa taulukossa. Esimerkiksi lypsylehmän kerroin on 1, joten yksi lypsylehmä vastaa yhtä kotieläinyksikköä.

Kertoimet kotieläinyksiköiden laskemista varten:
Kotieläin Eläinyksikkökerroin
J01 Hevoset 0,8
J02 Naudat, alle 1 vuotta 0,4
J03 Sonnit 1-2 vuotta 0,7
J04 Hiehot 1- 2 vuotta 0,7
J05 Sonnit 2 vuotta ja yli 1,0
J06 Hiehot 2 vuotta ja yli 0,8
J07 Lypsylehmät 1,0
J08 Muut lehmät 0,8
J09 Lampaat 0,1
J10 Vuohet 0,1
J11 Porsaat alle 20 kg 0,027
J12 Siitosemakot 50 kg tai yli 0,05
J13 Muut siat 0,03
J14 Broilerit 0,007
J15 Munivat kanat 0,014
J16 Muu siipikarja 0,03

Henkilötyövuosi
Henkilötyövuodella (AWU) tarkoitetaan yhden työntekijän vuodessa tekemiä, maataloustöihin käytettyjä työtunteja. Yksi henkilötyövuosi on 1800 työtuntia vuodessa eli 8 tuntia päivässä, 5 päivänä viikossa 11 kk ajan. Yhtä henkilöä kohti lasketaan enintään yksi henkilötyövuosi vuodessa, vaikka tehty tuntimäärä ylittäisi 1800 tuntia. Henkilötyövuoden määritelmä vaihtelee hieman eri EU-jäsenmaissa riippuen kunkin maan normaalista työajasta. Jokaisessa jäsenmaassa yksi henkilötyövuosi vastaa ko. jäsenmaan normaalia vuosityöaikaa.

Lyhytaikainen työvoima
Lyhytaikaiseksi työvoimaksi lasketaan kaikki tilan maatalous- ja puutarhatöihin väliaikaisesti (alle 6 kk/henkilö tai vajaan satokauden kasvinviljelytiloilla) palkatut henkilöt.

Maatalousalan koulutus
Koulutuksella tarkoitetaan maatalous- tai puutarha-alan koulutusta. Maatalousalan peruskoulutukseen kuuluu muun muassa maatalousoppilaitoksessa käyty maatilatalouden peruslinja. Ylempään maatalousalan koulutukseen kuuluvat muun muassa agrologin ja agronomin tutkinnot. Koulutustieto kysyttiin perheviljelmillä tilan pääasiallisesta hoidosta vastaavalta henkilöltä, yhtymissä yhtymän osakkailta ja oikeushenkilöiden omistamilla tiloilla tilanhoitajilta.

Maataloustyö
Maatilalla tai puutarhayrityksessä tehdyt, tuotantoon liittyvät työt. Maataloustöitä ovat kasvinviljely- ja kotieläintyöt, maa- ja puutarhatalouden kirjanpito-, johto- ja suunnittelutyöt, koneiden korjaus-, kunnossapito- ja huoltotyöt, maa- ja puutarhatalouden uudisrakentaminen, peruskorjaaminen ja perusparannustyöt, puutarha- ja kasvihuonetyöt (myyntiin tarkoitetussa puutarhatuotannossa), mehiläistenhoito sekä maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointiin ja markkinointiin liittyvät työt. Maataloustöiksi ei lueta kotitaloustöitä, metsästystä, kalastusta ja kalanviljelyä, poronhoitoa eikä turkistarhausta.

Maatalousyhtymä
Maatalousyhtymässä luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä omistaa, vuokraa tai muutoin hoitaa yhdessä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Maatalousyhtymien työntekijöitä ovat kaikki tilan maataloustöihin osallistuvat osakkaat, osakkaiden vähintään 15-vuotiaat perheenjäsenet sekä perheen ulkopuoliset vakinaisesti ja lyhytaikaisesti maataloustöihin palkatut henkilöt mukaan lukien maatalouslomittajat, urakoitsijat tms.

Maatila
- Maatilarekisterin mukainen maatila
Maatilalla tarkoitetaan ns. aktiivitilaa, jolla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari ja joka harjoittaa maataloustuotantoa. Myös tilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata alle yksi hehtaari, on otettu mukaan mikäli niillä on kotieläimiä vähintään yhden eläinyksikön verran. Ennen vuotta 2000 aktiivitilaksi määriteltiin tila, jolla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa tai puutarhaa ja jolla on maataloustuotantoa tai muuta yritystoimintaa. Vuodesta 1995 lähtien aktiivitiloihin on luettu metsätaloutta tai muuta yritystoimintaa harjoittavista tiloista vain ne, joilla on peltoa viljelyksessä. Tämän julkaisun osassa I tulokset on esitetty kohdejoukkona maatilarekisterin mukainen maatila.

- Maatalouden rakennetutkimuksen mukainen maatila
Maatalouden rakennetutkimuksessa maatilan määritelmänä käytetään kaikissa EU-maissa käytössä olevaa yhtenäistä määritelmää. Maatalouden rakennetutkimuksessa myös puutarhayritykset luokitellaan maatiloiksi. Maatilan alaraja on määritelty kaikissa EU-maissa siten, että rajan ylittävien maatilojen tuotanto kattaa 99 prosenttia kunkin maan maataloustuotannosta. Suomessa maatalouden rakennetutkimuksen kohdejoukkona ovat maatilat ja puutarhayritykset, joiden käytössä oleva maatalousmaan pinta-ala on vähintään yksi hehtaari tai joiden taloudellinen koko on vähintään 1200 Esua. Maatilojen alaraja poikkeaa hieman eri EU-maissa. Tämän julkaisun II ja III osassa tulokset on esitetty kohdejoukkona maatalouden rakennetutkimuksen mukaiset maatilat.

Metsätaloustyöt
Metsätaloustöillä tarkoitetaan tässä maatilan omassa metsässä tehtyjä metsätaloustöitä.

Monialainen maatila
Maatila, joka maa- ja metsätalouden lisäksi harjoittaa muuta yritystoimintaa.

Muu yritystoiminta
Muuna yritystoimintana käsitetään kaikki taloudellisesti merkittävä ja säännöllisesti tapahtuva sivuansiotoiminta. Muu yritystoiminta liittyy suoranaisesti tilan tai puutarhayrityksen toimintaan ja sillä on taloudellinen vaikutus tilan tai puutarhayrityksen toimintaan.

Osakeyhtiöt, valtion ja yhteisöjen omistamat maatilat (oikeushenkilön omistamat maatilat)
Tähän ryhmään kuuluvat maatilat, jotka omistaa valtio, kunta, kirkko, jokin muu vastaava julkinen tai puolijulkinen laitos, yritys, osuustoimintayritys, osakeyhtiö, säätiö tai muu vastaava laitos. Näillä tiloilla maataloustöissä työskenteleviä ovat tilanhoitajat, muut vakinaisesti ja lyhytaikaisesti palkatut henkilöt mukaan lukien urakoitsijat tms.

Perheviljelmä
Maatila, jossa haltijana on yksittäinen henkilö, avio- tai avoliitossa elävät puolisot, sisarukset, testamentin tai perinnön kautta yhteisinä edunsaajina olevat henkilöt tai yksittäinen haltija, jolla on yksinään taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilayhtymän määritelmän täyttävästä tilasta. Perheviljelmien työntekijöitä ovat viljelijät, maataloustöihin osallistuvat viljelijän puolisot, muut viljelijäperheen jäsenet, vakinaisesti ja lyhytaikaisesti palkatut henkilöt mukaan lukien maatalouslomittajat, urakoitsijat tms. Muita perheenjäseniä ovat maatalous- ja puutarhatöihin osallistuvat vähintään 15-vuotiaat lähisukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa mukaan lukien maataloustöitä tekevien perheenjäsenten avopuolisot sekä eläkeläiset riippumatta siitä, saavatko he töistään palkkaa.

Taloudellinen koko
Taloudellinen koko on EU:n typologiassa käytetty käsite, joka määrittää maatilojen laskennallisen taloudellisen koon tuotannon ja vakioitujen katteiden (SGM) perusteella.

Tilanhoitaja
Tilanhoitaja vastaa maatilan tavanomaiseen, päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta. Tilanhoitaja luetaan vakinaisesti palkattuihin henkilöihin.

Tuotantosuunta
Tuotantosuunnalla tarkoitetaan maatilan päätuotantosuuntaa eli taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa, joka määräytyy vuoden aikana normaalioloissa saatujen bruttotulojen perusteella. Tieto saadaan vuosittain tukia hakeneilta tiloilta maatalouden tukihakemuslomakkeilta ja on tällöin viljelijän itsensä ilmoittama.

- Maatilarekisterin mukainen tuotantosuunta
Tuotantosuunnalla tarkoitetaan maatilan päätuotantosuuntaa eli taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa, joka määräytyy vuoden aikana normaalioloissa saatujen bruttotulojen perusteella. Tieto saadaan vuosittain tukia hakeneilta tiloilta maatalouden tukihakemuslomakkeilta ja on tällöin viljelijän itsensä ilmoittama. Tukea hakemattomien tilojen tieto selvitetään syksyllä tapahtuvan täydennyskyselyn avulla.

- EU-tuotantosuunta (typologia)
Maatilat luokitellaan maatalouden rakennetutkimuksessa EU-tuotantosuuntiin, joka määräytyy tilan vakioidun kokonaiskatteen koostumuksen perusteella. Toisin sanoen sen perusteella, millainen suhteellinen osuus tilan eri fyysisistä ominaisuuksista koostuvilla katteilla on tilan vakioiduista kokonaiskatteesta. Tuotantosuunnat jaetaan typologiassa neljään hierarkiseen tasoon. Yleisimmällä tasolla tuotantosuuntia on yhdeksän.

Työssäkäynti tilan ulkopuolella
Työssäkäynniksi tilan ulkopuolella luetaan omalla tilalla tehtävää maa-, puutarha- tai metsätaloustöitä lukuun ottamatta kaikki muu toiminta, jota tehdään korvausta vastaan. Työssäkäynti tilan ulkopuolella voi olla esimerkiksi sivu- tai päätoimista palkkatyötä toisen palveluksessa, palkka- tai yrittäjätyöhön liittyvää etätyötä tai muuhun yritystoimintaan liittyvää työtä maatilalla tai sen ulkopuolella tai maataloustöitä toisella maatilalla korvausta vastaan.

Ulkomaalainen työvoima
Tilalla työskentelevillä ulkomaalaisilla työntekijöillä tarkoitetaan muita kuin Suomen kansalaisia. Tilan ulkomaalaiseen työvoimaan on laskettu mukaan palkattu ulkomaalainen työvoima (ulkomaalaisia viljelijöitä tai viljelijäperheen jäseniä ei ole laskettu mukaan ulkomaalaiseen työvoimaan).

Urakoitsija
Urakoitsijat voivat olla esimerkiksi kaivinkoneyrittäjiä, maatalouskoneurakoitsijoita tai rakennusliikkeen palkkaamia työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet maatilalla. Näille maatila ei maksa suoraan palkkaa, vaan urakoitsijalle maksetaan esimerkiksi kokonaisesta urakasta tai palvelusta.

Vakinaisesti palkatut
Vakinaisesti palkattuja ovat viljelijäväestöön kuulumattomat työntekijät. Vakinaisesti palkatuiksi katsotaan ne henkilöt, jotka ovat työskennelleet viimeksi kuluneen vuoden aikana maatilalla maataloustöissä vakituisesti vähintään 6 kk. Kasvinviljelytiloilla vakinaisesti palkatuiksi katsotaan myös alle 6 kk, mutta koko kasvukauden ajan työskennelleet henkilöt. Myös vakituiset työntekijät, jotka ovat olleet poissa osan vuotta pakottavien esteiden, esimerkiksi sairauden, lomien, asepalveluksen tai onnettomuuden vuoksi, lasketaan mukaan vakinaisesti palkattuihin.

Viljelijäväestö
Viljelijäväestöön kuuluvat viljelijät sekä maatilalla maataloustöitä tekevät viljelijöiden puolisot, muut viljelijäperheen jäsenet, maatalousyhtymien osakkaat sekä osakkaiden perheenjäsenet.

Päivitetty

07.01.2009