Lihantuotanto

Tuottaja: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992 ja 667/2006), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996), lakiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan neuvoston asetus 1165/2008 sisältää teurastettujen eläinten tilastointia koskevia velvoitteita.

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Tiken varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tilasto sisältää kuukausi- ja vuositasolla tietoja teurastamoissa teurastettujen naudan-, sian-, lampaan-, vuohen-, siipikarjan ja hevosten ruhojen kappale- ja kilomääristä sekä keskimääräisistä ruhopainoista. Lisäksi tilasto sisältää tuottajahinnat naudan-, sian-, lampaan- ja siipikarjanlihasta.

Vuositasolla tilasto sisältää lisäksi maatilalla teurastettujen nautojen, sikojen ja lampaiden kappale- ja kilomäärät. Tiedot esitetään tilastossa koko maan tasolla.

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus, maa- ja elintarvikealan yritykset, tuottajajärjestöt ja neuvonta. Kansainvälisesti tietoja käyttävät muun muassa EU:n tilastovirasto Eurostat sekä FAO.

1.2. Käsitteet

Teurastettujen eläinten ruhojen kilo- ja kappalemäärät sisältävät teurastamoiden tuottajilta ostamat teuraseläimet, teurastamon omasta tuotannostaan teurastamat eläimet, teurastamon tuottajille suorittamat rahtiteurastukset sekä tuottajapalautukset. Teurasmäärät eivät sisällä lihantarkastuksessa hylättyjä ruhoja eikä hylätyn lihan määrää.

1.3. Luokitukset

Teurastamoissa teurastettujen eläinten ruhojen kappale- ja kilomäärät sekä keskiruhopainot esitetään seuraavalla luokittelulla koko maan tasolla:

Naudat: Lehmät, hiehot teuraspaino 130 kg ja yli, sonnit teuraspaino 130 kg ja yli, mullit teuraspaino 80 -129 kg ja vasikat teuraspaino alle 80 kg

Siat: Emakot, karjut ja lihasiat

Lampaat: Karitsat ja muut lampaat

Siipikarja: Kalkkunat, broilerit, broileriemot ja muu siipikarja (sisältää mm. kanat, kukot, hanhet ja ankat)

Vuohet

Hevoset

1.4. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto kuvaa lihantuotantomäärien, teurastettujen eläinten lukumäärien ja keskimääräisten ruhopainojen kehitystä.

Tiedonkeruun piiriin kuuluvat teurastamot ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymiä teurastamoja tai kunnan elintarvikeviranomaisen hyväksymiä pienteurastamoja.  Tiedonkeruun ulkopuolella on joitakin pienteurastamoita.

1.5. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä Tiken vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1. Tilaston tutkimusmenetelmä

Tiedot kysytään teurastamoilta tilastolomakkeella. Teurastamot lähettävät edellisen kuukauden tiedot Tikeen seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Suurimmilta teurastamoilta kysytään lomakkeella teurastettujen eläinten ruhojen kappale- ja kilomäärien lisäksi tuottajille lihatilityksenä maksettu euromäärä lihan tuottajahinnan laskemiseksi.

Tiedot nautojen, sikojen ja lampaiden maatilateurastuksista perustuvat viljelijöiltä otantatutkimuksella kerättävään tietoon joka toinen vuosi. Otantatutkimus suoritetaan puhelinhaastatteluna joulukuussa. Tutkimuksessa kysytään vuoden aikana tehdyt teurastukset maatilalla. Otoksen poiminnan perusjoukkona käytetään maatilarekisterin maatilajoukkoa. Rekisterin perusjoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on vähintään yksi hehtaari maatalousmaata ja joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Otos ositetaan kolmeen osaan tilan maantieteellisen sijainnin, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan, jolloin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Vuosittain 1/3 otokseen kuuluvista tiloista vaihdetaan uusiin. Esimerkiksi vuonna 2009, jolloin otantatutkimus suoritettiin viimeksi, oli perusjoukko 64 175 tilaa. Perusjoukosta poimintakehikon muodostivat tilat, joilla oli nautoja (16 420 tilaa), sikoja (2 270 tilaa) ja lampaita (1 800 tilaa). Nautatilojen joukosta poimittiin noin 2 000 tilan otos, lammastilojen joukosta poimittiin noin 520 tilan otos ja sikatilojen joukosta noin 1 000 tilan otos, joilta kysyttiin tiedot maatiloilla tapahtuneista teurastuksista.

Tutkimuksesta saadut tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia sekä suhde-estimointia. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus. Mikäli poikkeava havainto on oikea, tila poistetaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite, jolloin poikkeava havainto ei painotu liikaa alkuperäisessä ositteessa. Vastausprosentti otantatutkimuksissa on ollut 97 %.

Maatilateurastukset arvioidaan niinä vuosina, jolloin määriä ei kysytä viljelijöiltä. Arviointi perustuu otantatutkimuksesta saatuun tietoon siitä kuinka paljon keskimäärin maatiloilla teurastetaan vuodessa nautoja, sikoja tai lampaita.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tietoja teurastamoissa tapahtuneista teurastuksista voidaan pitää suhteellisen luotettavina, sillä tiedonkeruu kattaa suuren osan teurastamoista.

Maatilalla tapahtuneiden nautojen, sikojen ja lampaiden teurastukset kysytään otantatutkimuksella. Otantatutkimuksella kysyttävien tietojen luotettavuutta voi heikentää vastauskato ja myös se, että otos ei välttämättä ole paras mahdollinen joukko edustamaan toimintaa, jota harjoitetaan pienellä joukolla maatiloista.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti. Korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Edellisen kuukauden tiedot julkaistaan seuraavan kuukauden viimeisenä arkipäivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakollisia, koska teurastusmääriin tulee jonkin verran muutoksia tilaston julkaisemisen jälkeen. Kuukausitason tietoja edellisiltä kuukausilta päivitetään tilaston kotisivulla oleviin aikasarjoihin kerran kuukaudessa. Koko vuotta koskeva tilasto julkaistaan helmikuun lopussa ja sen tiedot ovat lopullisia.

Tilastojen julkistamisajankohdista ja niiden mahdollisista muutoksista tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa Tiken Matilda-maataloustilastopalvelussa osoitteessa: www.maataloustilastot.fi/julkistamiskalenteri

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastotietoa lihantuotannosta on saatavilla 1950–luvulta lähtien. Aikasarjat lihantuotannosta ovat vertailukelpoisia vuodesta 1996 lähtien, joka oli ensimmäinen vuosi jolloin kuumapainovähennys oli käytössä koko tilastointivuoden ajan. Suomessa teurasruhojen punnitusjärjestelmässä 2 %:n suuruinen kuumapainovähennys otettiin käyttöön 1.7.1995. Kuumapainovähennys tarkoittaa, että ruhon lämminpainosta vähennetään 2 % ruhoa jäähdyttäessä tapahtuvan painohäviön huomioimiseksi. Kuumapainovähennystä ei suoritettu 1.3.1990–30.6.1995 välisenä aikana. Tätä aikaisemmin, 28.2.1990 asti, oli käytössä 3 %:n suuruinen kuumapainovähennys. Tilastossa on kuumapainovähennyksen vaikutus poistettu laskennallisesti ajalla 1.1.1990–28.2.1990. Muutokset eivät koske siipikarjaa eivätkä maatiloilla tapahtuneita teurastuksia.

Vuodesta 2001 lähtien kappale- ja kilomäärätiedot nautojen teurastuksista teurastamoissa on saatu nautarekisteristä. Vuoteen 2001 asti nautojen teurastukset teurastamoissa kerättiin teurastamoilta kuukausittain tilastolomakkeella.

Vuodesta 2006 lähtien tiedot hevosten, vuohien ja lampaiden teurastuksista on kerätty useammalta teurastamolta kuin aikaisempina vuosina, joten vuodesta 2006 lähtien näiden eläinten teurastusmäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 ja aikaisempien vuosien teurastusmäärien kanssa.

Vuodesta 2008 lähtien ei ole enää tilastoitu siipikarjan kotiteurastusmääriä.

Vuoteen 2008 asti tilastoitiin erikseen ruoho- ja juottovasikat teuraspainoltaan 30–alle 80 kg sekä vasikoiden alle 30 kg teurastusmäärät. Vuodesta 2009 lähtien nämä kaksi luokkaa on yhdistetty ja tilastossa julkaistaan teurastusmäärät ja tuottajahinnat alle 80 kg vasikoista. Lisäksi vuodesta 2009 lähtien siipikarjan teurastusmäärät on julkaistu tilastossa luokissa kalkkunat, broilerit, broileriemot ja muu siipikarja.

Vuosina 2001 - 2008 nautojen teurastukset maatiloilla ovat perustuneet nautarekisteriin ja sitä aikaisempina vuosina otantatutkimukseen. Vuonna 2009 nautojen teurastukset maatiloilla perustuivat otantatutkimuksesta saatuun tietoon ja vuonna 2010 tiedot nautojen sekä sikojen ja lampaiden teurastuksista maatiloilla perustuivat arvioon. Sikojen ja lampaiden teurastukset maatiloilla ovat perustuneet aikaisempina vuosina otantatutkimuksesta saatuun tietoon.

Tike julkaisee vuosittain tilaston alueittaisesta lihantuotannosta, joka sisältää ELY-keskuksittain ja kunnittain tiedot naudan- ja sianlihan tuotannosta. Tämä tilasto ei sisällä tietoja maatiloilla tapahtuneista teurastuksista.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto sisältää kuukausi- ja vuositasolla teurastamoissa teurastettujen eläinten ruhojen kappale- ja kilomäärät, keskiruhopainot sekä tuottajahinnat. Vuositasolla tilasto sisältää myös nautojen, sikojen ja lampaiden teurastukset maatiloilla. Tiken vuosittain julkaisema tilasto alueittaisesta lihantuotannosta ei sisällä maatilateurastuksia.

Tilasto julkaistaan kuukausittain Matilda-maataloustilastopalvelussa osoitteessa: www.maataloustilastot.fi/tilasto/2026

Tilaston kotisivulla on aikasarjat kuukausittaisista teurastusmääristä vuodesta 2009 alkaen ja vuositason tiedot vuodesta 1996 alkaen. Tilaston tietoja julkaistaan vuosittain myös Maatilatilastollisessa vuosikirjassa sekä Pellolta pöytään julkaisussa.

Päivitetty