Lihan kokonaistuotanto

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Lihan kokonaistuotantotilasto on vuositilasto, joka sisältää teurastamoissa ja maatiloilla teurastettujen naudan-, sian- ja lampaan ruhojen kappale- ja kilomäärät sekä teurastamoissa teurastettujen siipikarjan, hevosten ja vuohien ruhojen kappale- ja kilomäärät. Tilaston tietoja käyttävät muun muassa maataloushallinto, Eurostat, tutkimus, elintarviketeollisuus ja maatalousyrittäjät.

1.2 Käsitteet

Lihantuotantomääriin sisältyvät teuraseläimet, jotka teurastamo on itse ostanut tuottajilta, teuraseläimet, jotka on teurastettu teurastamon omasta tuotannosta, tuottajapalautukset ja tuottajille suoritetut rahtiteurastukset. Lihantuotantomäärät eivät sisällä hylättyjä ruhoja ja ruhonosia.

Ruhojen kappalemäärät esitetään tilastossa tuhansina kappaleina ja kilomäärät miljoonina kiloina.

1.3. Luokitukset

Tiedot esitetään koko maan tasolla.

1.4. Tietolähteet

Tiedot teurastamoissa tapahtuneista teurastuksista saadaan teurastamotilastosta. Tiedot nautojen, sikojen ja lampaiden kotiteurastuksista perustuu otantana viljelijöille joulukuussa tehtävään maatilatutkimukseen.

1.5. Lait, asetukset ja suositukset

Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992 ja 667/2006), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996), lakiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan neuvoston asetus 1165/2008 sisältää teurastettujen eläinten tilastointia koskevia velvoitteita.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Tilaston perusjoukko

Teurastamoissa teurastettujen tuotantoeläinten ruhojen kappale- ja kilomäärät saadaan kuukausittaisista teurastamotilastoista. Teurastamotilaston perusjoukon muodostavat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymät liha-alan EU-laitokset sekä pienimuotoiset liha-alan laitokset, jotka harjoittavat teurastustoimintaa.

Tiedot nautojen, sikojen ja lampaiden kotiteurastuksista perustuvat otantatutkimukseen (maatilatutkimus). Otoksen poiminnan perusjoukkona käytetään maatilarekisterin maatilajoukkoa. Rekisterin perusjoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on vähintään yksi hehtaari maatalousmaata ja joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.

2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu

Otantana tehtävä maatilatutkimus suoritetaan joulukuussa puhelinhaastatteluna. Maatilatutkimuksen perusjoukko oli 64 175 tilaa vuonna 2009. Perusjoukosta poimintakehikon muodostavat tilat, joilla on nautoja, sikoja ja lampaita. Vuonna 2009 oli nautatiloja 16 420, sikatiloja oli 2 270 ja lammastiloja noin 1 800. Nautatilojen joukosta poimittiin noin 2 000 tilan otos, lammastilojen joukosta poimittiin noin 520 tilan otos ja sikatilojen joukosta 1 000 tilan otos. Otos on ositettu kolmeen osaan tilan maantieteellisen sijainnin, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan, jolloin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Vuosittain 1/3 otokseen kuuluvista tiloista vaihdetaan uusiin.

Tutkimuksesta saadut tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia sekä suhde-estimointia. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus. Mikäli poikkeava havainto on oikea, tila poistetaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite, jolloin poikkeava havainto ei painotu liikaa alkuperäisessä ositteessa. Otokseen kuuluneista tiloista maatilatutkimukseen vastasi noin 97 % joulukuussa 2009.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietoja teurastamoissa tapahtuneista teurastuksista voidaan pitää suhteellisen luotettavina, sillä teurastamotilaston tiedonkeruu on aika kattava. Teurastamotilastossa on jonkin verran ongelmia kaksoistilastoinnin kanssa. Kaksi teurastamoa saattaa ilmoittaa samat teurastetut eläimet tilastoon, jos toinen toimija on ostanut eläimet tuottajalta ja teurastanut ne toisen yrityksen teurastamossa.

Maatilalla tapahtuneiden nautojen, sikojen ja lampaiden kotiteurastusten osalta luotettavuutta voi heikentää vastauskato ja myös se, että otos ei välttämättä ole paras mahdollinen joukko edustamaan toimintaa, jota harjoitetaan aika pienellä joukolla maatiloista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto kuvaa lihan kokonaistuotantoa vuositasolla. Koko vuotta koskeva tilasto valmistuu vuosittain maaliskuun alussa ja tilaston tiedot ovat lopullisia.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain tilastoraporttina, joka on saatavilla Tiken Matilda-maataloustilastopalvelussa osoitteessa www.maataloustilastot.fi .Tietoja julkaistaan myös Maatilatilastollisessa vuosikirjassa.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastotietoa lihan kokonaistuotannosta on saatavilla 1950 – luvulta lähtien. Aikasarjat lihantuotannosta ovat vertailukelpoisia vuodesta 1996 lähtien, joka oli ensimmäinen vuosi jolloin kuumapainovähennys oli käytössä koko tilastointivuoden ajan. Suomessa teurasruhojen punnitusjärjestelmässä 2 %:n suuruinen kuumapainovähennys otettiin käyttöön 1.7.1995. Kuumapainovähennys tarkoittaa, että ruhon lämminpainosta vähennetään 2 % ruhoa jäähdyttäessä tapahtuvan painohäviön huomioimiseksi. Kuumapainovähennystä ei suoritettu 1.3.1990 – 30.6.1995 välisenä aikana. Tätä aikaisemmin, 28.2.1990 asti, oli käytössä 3 %:n suuruinen kuumapainovähennys. Tilastossa on kuumapainovähennyksen vaikutus poistettu laskennallisesti ajalla1.1.1990 – 28.2.1990. Muutokset eivät koske siipikarjaa eivätkä maatiloilla tapahtuneita teurastuksia.

Vuodesta 2001 lähtien kappale- ja kilomäärätiedot naudan teurastuksista teurastamoissa on saatu nautarekisteristä. Vuoteen 2001 asti nautojen teurastukset teurastamoissa kerättiin teurastamoilta kuukausittain tilastolomakkeella.

Vuodesta 2006 lähtien tiedot hevosten, vuohien ja lampaiden teurastuksista on kerätty useammalta teurastamolta kuin aikaisempina vuosina, joten vuodesta 2006 lähtien näiden eläinten teurastusmäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 ja aikaisempien vuosien teurastusmäärien kanssa.

Vuodesta 2008 lähtien ei ole enää tilastoitu siipikarjan kotiteurastusmääriä.

Vuonna 2009 nautojen kotiteurastukset perustuvat otantatutkimuksesta saatuun tietoon. Vuosina 2001-2008 nautojen kotiteurastusmäärät ovat perustuneet nautarekisteriin ja sitä aikaisempina vuosina otantatutkimukseen.

7. Selkeys ja eheys/yhteneväisyys

Tilasto sisältää teurastamoissa ja maatilalla teurastettujen eläinten ruhojen kappale- ja kilomäärät. Kuukausittain julkaistava teurastamotilasto ei sisällä maatilalla tapahtuneita kotiteurastusmääriä. Myöskään alueittainen lihantuotantotilasto ei sisällä maatilalla tapahtuneita teurastuksia.

Päivitetty