Ennakkosatotilastot

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Ennakkosatotilastot kuvaavat tärkeimpien peltokasvien satotilannetta jo kasvukauden aikana. Tilasto kuvaa viljakasvien, rypsin, rapsin, perunan, sokerijuurikkaan ja nurmikasvien satotilannetta heinä- ja elokuussa. Tilasto kuvaa koko maan tilannetta.

Ennakkosatotilaston tiedot ovat julkisia ja kaikkien kiinnostuneiden käytössä. Eniten tietoja käyttävät vilja-alalla toimivat yhteisöt ja yritykset sekä hallinto ja neuvonta. Tietoja käytetään mm. päätöksenteon tukena, alaa koskevien toimenpiteiden seurannassa ja neuvonnassa sekä erilaisissa tutkimuksissa, hankkeissa, opetuksessa ja tiedottamisessa. Tietoja toimitetaan myös Eurostatille.

1.2. Käsitteet

Ruis sisältää syys- ja kevätrukiin.

1.3. Luokitukset

Tiedot esitetään koko maan tasolla.

1.4. Tietolähteet

Tike kysyy kaksi kertaa vuodessa kuntakohtaiset satoarvio ProAgrian asiantuntijoilta. Kasvikohtaiset pinta-alatiedot saadaan IACS-rekisteristä (yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä).

1.5. Lait, asetukset ja suositukset

Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996), lakiin maaseutuelinkeinorekisteristä (1515/1994) sekä tilastolakiin (280/2004).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Tilaston perusjoukko

Tilastoaineisto on kuntakohtaista.

2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu

Tiedot kysytään ProAgrian kasvinviljelyasiantuntijoilta sähköpostitse lomaketiedusteluna. Asiantuntijat antavat kuntakohtaisia arvioita, joista lasketaan koko maata koskeva tilasto. Koko maan tilasto lasketaan ELY-aluetasolla. Kokonaissadon (milj. kg) laskemisessa käytetään hehtaarisatona aritmeettista keskiarvoa ELY-alueen kuntakohtaisista satoarvioista.  ELY-alueen kasvikohtaista pinta-ala saadaan IACS-rekisteristä (yhdennetty valvonta- ja hallintajärjestelmä).

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Satoarvio saadaan vuosittain 50 - 80 %:sta Suomen kunnista. Tilasto kuvaa varsin hyvin ajankohdan satotilannetta, kun verrataan tietoja lopulliseen satotilastoon, joka julkaistaan seuraavan vuoden alussa. Poikkeuksellisen huonot tai hyvät sääolosuhteet kasvukauden lopussa voivat muuttaa satotilannetta heikommaksi tai paremmaksi. Sitä ei voida ottaa huomioon tilaston laatimishetkellä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ennakkosatotilaston tiedusteluajankohdat ovat heinäkuun 15. päivä ja elokuun 25. päivä. Tilasto julkaistaan viimeistään kahden viikon kuluttua tiedustelupäivästä. Tilaston tiedot ovat arvioita. Lopullinen satotilasto, joka perustuu viljelijöiden antamiin satotietoihin, valmistuu tammikuussa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Tilasto julkaistaan Matilda-maataloustilastopalvelussa www.maataloustilastot.fi heti tilastojen valmistuttua.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastojen tietosisältö on pysynyt pääpiirteiltään samanlaisena koko tilastoinnin ajan. Tiedusteluajankohta on vaihdellut jonkin verran.

Tilasto on aina perustunut kuntakohtaisiin asiantuntija-arvioihin. Vuonna 1951 perustettiin tilastoasiamiesverkosto, sitä ennen arvion tekivät maanviljelysneuvojat. Vuodesta 2001 alkaen arviot ovat antaneet ProAgrian (ent. maaseutukeskukset) tilastoyhdyshenkilöt.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilasto on ennakkoarvio satotilanteesta jo ennen kuin satoa on korjattu. Tiken satotilastoon, joka valmistuu tammi-helmikuussa, satotiedot kysytään viljelijöiltä hieman tarkemmalla kasviluokittelulla. ProAgria julkaisee kasvukauden aikana (touko - syyskuu) kasvutilannekatsauksen kahden viikon välein. Niissä kerrotaan sanallisesti kasvutilanteesta eri ProAgria Keskusten alueella. Tietolähteenä ovat pääosin samat kasvinviljelyasiatuntijat kuin ennakkosatotilastoissa.

Tilaston etu on sen valmistumisnopeus. Tilasto myös vanhenee nopeasti ja sen käyttö loppuu, kun satotilasto valmistuu.

Päivitetty